RantaService Oy

Kaislat ja muut vesikasvit ovat olennainen osa järviluontoa. Joskus kuitenkin vesistöt rehevöityvät liikaa ja lisääntyneestä kasvillisuudesta on järven ekosysteemille enemmän haittaa kuin hyötyä. Rehevöitymistä aiheuttavat muun muassa ilmansaasteet ja maataloudesta vesistöihin kulkeutuvat ravinteet.

Punkaharjulaiset yrittäjät, Sirkooli Ay:n Olli Rinkinen sekä Punkaharjun Kuljetus Muhosen Raimo Muhonen, ovat panneet huolestuneena merkille Savonlinnan seudun järvien rantojen kiihtyvän kaislankasvun. Rinkinen toteaa, että paikoin järvien lahdelmissa ei enää erota, mikä on maata ja mikä järveä.

– Tällä vauhdilla varsinkin pienet järvet ovat vaarassa kasvaa umpeen. Liiallinen kaislan kasvu huonontaa myös veden laatua ja lisää järvessä niin sanottujen roskakalojen määrää. Samoin rantojen virkistyskäyttö vaikeutuu.

Yksi tapa vähentää rehevöitymisen haittoja on niittää ranta-alueet koneella. Rinkinen ja Muhonen ostivat talvella niittokoneen ja päättivät yritystensä yhteistyöllä tarjota alueen ranta-asukkaille kaislojen niittoa. Koneen kipparina toimii Rinkinen, joka on heinäkuun alun testiajojen jälkeen päässyt tekemään niittoja jo asiakkaillekin. Rinkinen kertoo, että niitolle parasta aikaa on kesäkuun puolesta välistä aina syyskuun alkuun.

– Kun kaislat ajetaan pois kolmena vuotena peräkkäin, pysyvät rannat kaislattomina seuraavat kymmenen vuotta.

Leikattuja kaisloja ei saa jättää kuljeksimaan veteen, vaan ne on kerättävä ja nostettava rantaan. Kaislat voi polttaa tai kompostoida riittävän etäälle rannasta. Muhonen sanoo, että myös urakoitsija voi asiakkaan puolesta viedä kaislat asianmukaiseen hävitykseen.

– Pieneltäkin niittoalueelta tulee runsaasti kaisloja. Missään tapauksessa niitä ei saa jättää veteen, sillä ne lisäävät rehevöitymistä entisestään ja ovat esteettisestikin rumia.

Omalta kotirannan vesialueelta kaisloja voi poistaa ja poistattaa ilman lupia. Muhonen muistuttaa, että suurempien ranta-alueiden kaislojen leikkaamiseen tarvitaan virallinen lupa.

– Joskus kaislamatto yltää pitkälle ulapalle ja sen poistaminen koskee paitsi rannan omistajaa myös kalastuskuntia. Lisäksi toimenpiteet vesialueilla kiinnostavat ympäristöviranomaisia. Kaislojen poistamista suunnittelevan onkin parempi ottaa yhteys kunnan ympäristöviranomaiseen, joka osaa kertoa mitä lupia ja miltä taholta poistoon tarvitaan.

Savonlinnan talousalueella ei ole kovinkaan montaa kaislojen niittokonetta. Rinkinen sanookin, että kalusto on melko arvokas investointi. Myöskään kuljettajaksi ei ihan kenestä tahansa välttämättä ole.
– Työ vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkaavaisuutta. Kaislat leikataan mahdollisimman läheltä pohjaa, joten kivien kanssa on oltava tarkkana. Lautassa ei ole ohjausta tottelevia etupyöriä. Yksi isku kiveen pilaa takuuvarmasti tuhansien eurojen arvoisen terän.

Teksti ja kuva: Erja Eliala

Lisäys 24.5.2013
Tämän artikkelin jälkeen yrityksen nimi on muuttunut nykyiseen nimeen, eli RantaService Oy:ksi.