Suurjärven puhdistushanke 2014

Suurjärven puhdistushankkeen tulokset näkyivät jo tänä kesänä veden laadussa. Monivuotinen projekti aloitettiin kolme vuotta sitten. Nyt kahtena vuotena on toteutettu konkreettisia toimia.
-Nyt jo on nähtävissä tuloksia, hankkeen vetäjä Pekka Huovila riemuitsee. – Tänä kesänä ei ole ollut sinilevää eikä vesi ole limottunut, kun se on liikkeessä!
Hän muistuttaa, että järven asukkaat voisivat omassa rannassaan tehdä samanlaista siivoustyötä ja voisivat nähdä tuloksia nopeastikin veden puhdistumisena.

Suurjärvi ulottuu vanhan Kerimäen puolelta Silvolasta Kaartilaan. Järven eteläpäässä sijaitsee muun muassa Tanhuvaara.  Etelä-Savon Ely-keskus teki pari vuotta sitten niittokartoituksen, jonka pohjalta hommaa on viety eteenpäin.
-Pahiten on kasvanut umpeen järven pohjoisosa, jonne ravinnevalumat ovat suurimmat. Järvenpään ja Kuttilolahden alueilla aloitimme viime kesänä kaislaniiton. Tänä vuonna sama toistettiin ja ensi vuonna se tehdään kolmannen kerran. Kaisla on katkaistava kolmena vuotena peräkkäin, silloin vasta kaislan kasvaminen loppuu, puheenjohtaja selvittää.

Heinäkuun alussa niitettiin kaislaa kolme pitkää päivää 10 hehtaarin alueella.
-Ely- keskuksen niiton tukemisen rahoituspäätös tuli keväällä yllättäen niin, ettemme saaneet niittokonetta omaan käyttöön vaan jouduimme pikaisesti hankkimaan sen niittopalvelu RantaService Oy:ltä, jonka kanssa tehtiin sitten urakkasopimus, Pekka Huovila kertoo.
Hän oli tyytyväinen, että sana on kiirinyt ja järven ympärillä asuvat ja lomailevat lähtivät nyt viime vuotta aktiivisemmin talkoisiin.
-Mukaan saatiin parikymmentä vaki- tai kesäasukasta, mikä on huomattavasti enemmän kuin viime vuonna. Porukka ahkeroi niin, että kaislaa saatiin 10 traktorikuormallista vietäväksi kompostiin läheisen maanomistajan pellolle. Kuljetukset hoidettiin omana työnä.

-Talkoolaisten työpanos oli välttämätöntä, sillä ilman sitä työ ei olisi tullut valmiiksi, Huovila sanoo. -Jatkossakin oman talkootyön osuus on tarpeellista, koska osakaskunnalla ei ole tarpeeksi omia rahoitusmahdollisuuksia palvelujen ostamiseen. Myöskään ei pitäisi ajatella niin, että osakaskunnan aktiiviset jäsenet hoitavat asiat kuntoon. Jokaisen ranta- asukkaan , mökkiläisen ja järven käyttäjän olisi tärkeätä tiedostaa asian tärkeys ja hoitaa omat asiansa niin, ettei kuormitusta enää lisättäsi ja oltaisiin mukana seurausten poistamistalkoissa, hän vetoaa.

Suurjärven puhdistushanketta hallinnoi järven osakaskunta.
Syksyllä on edessä hoitokalastus viime syksyn tapaan. Sen toteuttaa rantasalmelainen yritys, joka tuo kalustonsa paikalle pariksi päiväksi.
-Pohjanmuodot ja syvyydet on luotaamalla kartoitettu. Sitten etsitään kalaparvi ja sen päälle heitetään nuotta. Valtaosa nousevasta kalasta on 10-senttistä särkeä. Paras aika tämän toteuttamiseen on loka-marraskuu. Kun vedet ovat kylmiä, särki alkaa liikkua ja muikku on painunut syvänteisiin, nuottaan saadaan se roskakala, mikä on tarkoitus saada nostettua.

-Olemme istuttaneet aikaisempina vuosina kalanpoikaisia, lähinnä siikaa, kuhaa ja järvitaimenta. Nyt puhdistushankkeeseen on mennyt rahat niin, että olemme tähdänneet nyt siihen, että saamme ensin veden puhdistettua ja sitten jatkamme kalan istutuksia, Pekka Huovila selvittää.

(Kirjoittanut Päivi Luostarinen 12.8.2014 – Savonmaa)