Pitkälahden niitto 2016-2017

Oheisista kuvista voi selkeästi nähdä kuinka vesi on muuttunut niiton jälkeen.
Niitto suoritettiin Savonlinnan Moinsalmella Pitkälahdella kesinä 2016-2017.

RantaService Oy

Kaislat ja muut vesikasvit ovat olennainen osa järviluontoa. Joskus kuitenkin vesistöt rehevöityvät liikaa ja lisääntyneestä kasvillisuudesta on järven ekosysteemille enemmän haittaa kuin hyötyä. Rehevöitymistä aiheuttavat muun muassa ilmansaasteet ja maataloudesta vesistöihin kulkeutuvat ravinteet.

Punkaharjulaiset yrittäjät, Sirkooli Ay:n Olli Rinkinen sekä Punkaharjun Kuljetus Muhosen Raimo Muhonen, ovat panneet huolestuneena merkille Savonlinnan seudun järvien rantojen kiihtyvän kaislankasvun. Rinkinen toteaa, että paikoin järvien lahdelmissa ei enää erota, mikä on maata ja mikä järveä.

– Tällä vauhdilla varsinkin pienet järvet ovat vaarassa kasvaa umpeen. Liiallinen kaislan kasvu huonontaa myös veden laatua ja lisää järvessä niin sanottujen roskakalojen määrää. Samoin rantojen virkistyskäyttö vaikeutuu.

Yksi tapa vähentää rehevöitymisen haittoja on niittää ranta-alueet koneella. Rinkinen ja Muhonen ostivat talvella niittokoneen ja päättivät yritystensä yhteistyöllä tarjota alueen ranta-asukkaille kaislojen niittoa. Koneen kipparina toimii Rinkinen, joka on heinäkuun alun testiajojen jälkeen päässyt tekemään niittoja jo asiakkaillekin. Rinkinen kertoo, että niitolle parasta aikaa on kesäkuun puolesta välistä aina syyskuun alkuun.

– Kun kaislat ajetaan pois kolmena vuotena peräkkäin, pysyvät rannat kaislattomina seuraavat kymmenen vuotta.

Leikattuja kaisloja ei saa jättää kuljeksimaan veteen, vaan ne on kerättävä ja nostettava rantaan. Kaislat voi polttaa tai kompostoida riittävän etäälle rannasta. Muhonen sanoo, että myös urakoitsija voi asiakkaan puolesta viedä kaislat asianmukaiseen hävitykseen.

– Pieneltäkin niittoalueelta tulee runsaasti kaisloja. Missään tapauksessa niitä ei saa jättää veteen, sillä ne lisäävät rehevöitymistä entisestään ja ovat esteettisestikin rumia.

Omalta kotirannan vesialueelta kaisloja voi poistaa ja poistattaa ilman lupia. Muhonen muistuttaa, että suurempien ranta-alueiden kaislojen leikkaamiseen tarvitaan virallinen lupa.

– Joskus kaislamatto yltää pitkälle ulapalle ja sen poistaminen koskee paitsi rannan omistajaa myös kalastuskuntia. Lisäksi toimenpiteet vesialueilla kiinnostavat ympäristöviranomaisia. Kaislojen poistamista suunnittelevan onkin parempi ottaa yhteys kunnan ympäristöviranomaiseen, joka osaa kertoa mitä lupia ja miltä taholta poistoon tarvitaan.

Savonlinnan talousalueella ei ole kovinkaan montaa kaislojen niittokonetta. Rinkinen sanookin, että kalusto on melko arvokas investointi. Myöskään kuljettajaksi ei ihan kenestä tahansa välttämättä ole.
– Työ vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkaavaisuutta. Kaislat leikataan mahdollisimman läheltä pohjaa, joten kivien kanssa on oltava tarkkana. Lautassa ei ole ohjausta tottelevia etupyöriä. Yksi isku kiveen pilaa takuuvarmasti tuhansien eurojen arvoisen terän.

Teksti ja kuva: Erja Eliala

Lisäys 24.5.2013
Tämän artikkelin jälkeen yrityksen nimi on muuttunut nykyiseen nimeen, eli RantaService Oy:ksi.

Kirkkolampi kirkkaaksi 2015

Lokuussa 2015 Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta toteutti Kirkkosalmen kasvuston niiton. Tämä oli järjestyksessään toinen niittokerta. Nyt kasvustoa niitettiin myös Kirkkosalmen sillan Kirkkolammen puolelta. Niiton suoritti kuten aikaisemminkin RantaService Oy Punkaharjulta. Lisäksi avattiin käsin niittämällä muutaman metrin levyinen ”kanava” Kanasaaren itäpuolelle veden virtauksen tehostamiseksi.

Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta on toiminut vuodesta 2011. Kesän 2015 toimenpiteet ovat viimeiset toimikunnan nimissä toteutetut. Toimikunta on saanut avustusta Parikkalan kunnalta, Parikkalan seurakunnalta, Kaakkois-Suomen ELY –keskukselta, Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunnalta sekä lukuisilta yksityisiltä Kirkkolammen asukkailta, Kirkkolammen lähipiirissä asuvilta sekä Kirkkolammen ystäviltä. Haluamme kiittää kaikkia saamastamme tuesta. Erityiskiitokset menevät Uukuniemen Martoille sen tekemästä aloitteesta ja tuesta toimikunnan työn kaikissa vaiheissa. Imatran seudun ympäristötoimen Helena Kaittola on tuonut toimikunnan työhön asiantuntemusta ja hallinnollista osaamista, joka on ollut näiden vuosien aikana korvaamatonta. Uukuniemi.info ja Parikkalan-Rautjärven Sanomat ovat tarjonneet erinomaisen toimikunnan työstä tiedottamisen kanavan.

Koska lopetamme toimintamme tähän, esitämme ohessa muistin virkistämiseksi Kirkkolampi kirkkaaksi -toimikunnan lyhyen historian.

Tausta

Kesällä 2011 Uukuniemen Martat järjestivät keskustelutilaisuuden Kirkkolammen veden laadusta. Kirkkolampi kuuluu Pyhäjärven vesistöalueeseen. Sen keskisyvyys on 5 m ja rantaviivan kokonaispituus 6,6 km. Kirkkolammen vaikutuspiirissä on noin 100 henkilöä kesäasukkaat mukaan lukien. Keskustelutilaisuuden päätteeksi perustettiin Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta. Toimikunnan tehtävänä oli selvittää Kirkkolammen veden laatu, esittää ja toteuttaa veden laatua parantavia toimenpiteitä, sekä järjestää vesiensuojeluun liittyviä tiedotustilaisuuksia. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Juha-Pekka Hirvonen, sihteeriksi Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta, ja jäseniksi Armi Käppi, Jaana Valjus, Raimo Leppinen, Olli Hälvä, Topi Pöyhönen ja Arja Tuovinen.

Kirkkolammen veden laadun selvittämiseksi toteutettiin nettikysely vuonna 2011 ja tulokset julkaistiin uukuniemi.info –sivustoilla. Lisäksi Imatran seudun ympäristötoimi laati esiselvityksen Kirkkolammen tilasta. Tästä ilmestyi artikkeli Parikkalan-Rautjärven Sanomissa. Käytännön toimenpiteet perustuivat nettikyselyn ja esiselvityksen tuloksille.

Kirkkosalmen ruoppaus ja niitto

Kirkkosalmi yhdistää Kirkkolammen Pyhäjärveen. Veden virtaus salmessa on tärkeä Kirkkolammen veden laadulle. Virtaaman parantamiseksi päätettiin salmi ruopata ja poistaa kasvusto salmen Pyhäjärven puoleiselta osalta. Vuoden 2013 aikana hankittiin tarvittavat luvat (Pyhäjärvi kuuluu Natura –ohjelmaan) sekä rahoitus. Niittolupa haettiin Imatran seudun ympäristötoimen nimissä ja ruoppauslupa maanomistaja Olli Hälvän nimissä. Kevättalvella 2014 suoritettiin ruoppaus ja kesällä 2014 kasvuston ensimmäinen niitto. Toinen niitto suoritettiin elokuussa 2015.

Vesien suojeluun liittyvä tiedotustoiminta

Toimikunta järjesti asukasillan Pitäjäntuvalla kesällä 2013. Tilaisuudessa jaettiin tietoa ranta-asukkaiden jätteiden ja jätevesien käsittelystä sekä metsänomistajien vesiensuojeluun liittyvistä toimenpiteistä. Kesällä 2014 järjestettiin ranta-kala, jossa myös jaettiin vesien suojeluun liittyvää tietoa. Uukuniemi.info –sivustoilla on selostettu mökkiläisten vesiensuojelua.

Koekalastus

Kirkkolammella järjestettiin koekalastus kesällä 2013. Tulokset ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) analysoitavana.

Muu tiedotustoiminta

Parikkalan-Rautjärven Sanomissa on ilmestynyt useita artikkeleita Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunnan toiminnasta. Uukuniemi.info –sivustoja on niin ikään käytetty asukkaiden informoimiseksi toimikunnan työn edistymisestä. Myös Marttalehti julkaisi pienen artikkelin Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunnan työstä.

Varojen keräys

Toiminnan kustannusten kattamiseksi, erityisesti Kirkkosalmen ruoppauksen ja kasvuston niiton toteuttamiseksi, toimikunta järjesti varojen keräyksen. Parikkalan kunnalta, Parikkalan seurakunnalta, Kaakkois-Suomen ELY –keskukselta, Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunnalta sekä Kirkkolammen vaikutuspiirissä asuvilta saatiin yhteensä 4640 €. Varojen keräykseen hankittiin poliisiviranomaisen lupa, jonka haki yhteistyökumppani Uukuniemen Martat.

(tekstin ja kuvien lainaus Uukuniemi.info -sivustolta. Teksti ja kuvat  Juha-Pekka Hirvonen)

Suurjärven puhdistushanke 2014

Suurjärven puhdistushankkeen tulokset näkyivät jo tänä kesänä veden laadussa. Monivuotinen projekti aloitettiin kolme vuotta sitten. Nyt kahtena vuotena on toteutettu konkreettisia toimia.
-Nyt jo on nähtävissä tuloksia, hankkeen vetäjä Pekka Huovila riemuitsee. – Tänä kesänä ei ole ollut sinilevää eikä vesi ole limottunut, kun se on liikkeessä!
Hän muistuttaa, että järven asukkaat voisivat omassa rannassaan tehdä samanlaista siivoustyötä ja voisivat nähdä tuloksia nopeastikin veden puhdistumisena.

Suurjärvi ulottuu vanhan Kerimäen puolelta Silvolasta Kaartilaan. Järven eteläpäässä sijaitsee muun muassa Tanhuvaara.  Etelä-Savon Ely-keskus teki pari vuotta sitten niittokartoituksen, jonka pohjalta hommaa on viety eteenpäin.
-Pahiten on kasvanut umpeen järven pohjoisosa, jonne ravinnevalumat ovat suurimmat. Järvenpään ja Kuttilolahden alueilla aloitimme viime kesänä kaislaniiton. Tänä vuonna sama toistettiin ja ensi vuonna se tehdään kolmannen kerran. Kaisla on katkaistava kolmena vuotena peräkkäin, silloin vasta kaislan kasvaminen loppuu, puheenjohtaja selvittää.

Heinäkuun alussa niitettiin kaislaa kolme pitkää päivää 10 hehtaarin alueella.
-Ely- keskuksen niiton tukemisen rahoituspäätös tuli keväällä yllättäen niin, ettemme saaneet niittokonetta omaan käyttöön vaan jouduimme pikaisesti hankkimaan sen niittopalvelu RantaService Oy:ltä, jonka kanssa tehtiin sitten urakkasopimus, Pekka Huovila kertoo.
Hän oli tyytyväinen, että sana on kiirinyt ja järven ympärillä asuvat ja lomailevat lähtivät nyt viime vuotta aktiivisemmin talkoisiin.
-Mukaan saatiin parikymmentä vaki- tai kesäasukasta, mikä on huomattavasti enemmän kuin viime vuonna. Porukka ahkeroi niin, että kaislaa saatiin 10 traktorikuormallista vietäväksi kompostiin läheisen maanomistajan pellolle. Kuljetukset hoidettiin omana työnä.

-Talkoolaisten työpanos oli välttämätöntä, sillä ilman sitä työ ei olisi tullut valmiiksi, Huovila sanoo. -Jatkossakin oman talkootyön osuus on tarpeellista, koska osakaskunnalla ei ole tarpeeksi omia rahoitusmahdollisuuksia palvelujen ostamiseen. Myöskään ei pitäisi ajatella niin, että osakaskunnan aktiiviset jäsenet hoitavat asiat kuntoon. Jokaisen ranta- asukkaan , mökkiläisen ja järven käyttäjän olisi tärkeätä tiedostaa asian tärkeys ja hoitaa omat asiansa niin, ettei kuormitusta enää lisättäsi ja oltaisiin mukana seurausten poistamistalkoissa, hän vetoaa.

Suurjärven puhdistushanketta hallinnoi järven osakaskunta.
Syksyllä on edessä hoitokalastus viime syksyn tapaan. Sen toteuttaa rantasalmelainen yritys, joka tuo kalustonsa paikalle pariksi päiväksi.
-Pohjanmuodot ja syvyydet on luotaamalla kartoitettu. Sitten etsitään kalaparvi ja sen päälle heitetään nuotta. Valtaosa nousevasta kalasta on 10-senttistä särkeä. Paras aika tämän toteuttamiseen on loka-marraskuu. Kun vedet ovat kylmiä, särki alkaa liikkua ja muikku on painunut syvänteisiin, nuottaan saadaan se roskakala, mikä on tarkoitus saada nostettua.

-Olemme istuttaneet aikaisempina vuosina kalanpoikaisia, lähinnä siikaa, kuhaa ja järvitaimenta. Nyt puhdistushankkeeseen on mennyt rahat niin, että olemme tähdänneet nyt siihen, että saamme ensin veden puhdistettua ja sitten jatkamme kalan istutuksia, Pekka Huovila selvittää.

(Kirjoittanut Päivi Luostarinen 12.8.2014 – Savonmaa)